Voionmaan opisto on perustettu professori Väinö Voionmaan sivistysihanteiden mukaisesti. Väinö Voionmaa syntyi Jyväskylässä 1869. Hänen isänsä oli seminaarin lehtori Olavi Wallin ja äitinsä Flora Frederika Schreck. Suku oli alkuaan Gotlannista, mistä se oli muuttanut Tukholman kautta 1700-luvun puolivälissä Ouluun. Jo varhaisina aikoina suomalaiset nimittivät Gotlantia Voionmaaksi, jonka nimen Väinö Wallin otti sukunimekseen.
Väinö Voionmaa toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1903-18, Pohjoismaisen historian ylimääräisenä professorina 1918-36 sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (joka myöhemmin siirrettiin Tampereelle ja otti nimen Tampereen yliopisto) kanslerina. Väinö Voionmaalle on pystytetty patsas Tampereen yliopiston pääoven eteen. Väinö Voionmaa istui Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuodesta 1919 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1947 asti. Voionmaa oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 1931-33 ja 1940-45. Hän oli Tannerin vähemmistöhallituksen ulkoministeri 1926-27 ja Cajanderin 3. hallituksen kauppa- ja teollisuusministeri 1937-39.
Professori Väinö Voionmaalle maamme työläisnuoriso ja työväen sivistystyö olivat sydämen asioita. Vuonna 1919 hän oli perustamassa Työväen Sivistysliittoa ja 1923 Kauniaisissa toimivaa Työväen Akatemiaa. Mutta jotain puuttui – työläisnuorten oma opisto.